Sukuvikana puunkuljetus

Kuljetus Laurikkala kuljettaa puuta jo neljännessä polvessa. Nykyinen yrittäjä Olli-Matti tuli isänsä kanssa Alucarille hakemaan ensimmäistä omaa puutavara-autoaan vuonna 1996. Syksyllä 2021 oli hänen vuoronsa tehdä samanlainen reissu oman pojan Nikon kanssa. Paljon ovat perheyritys, autot, Alucar ja koko ala tällä välillä muuttuneet, mutta oman ensimmäisen auton hehku ei himmene.

Kuljetus Laurikkala ajaa puuta Oulun alapuolella Limingalla. Seudun teillä kulkee tällä hetkellä useita Laurikkalan autoja, ja työntekijöitäkin on palkattuna kymmenkunta. Yrittäjä Olli-Matti Laurikkala on isoisänsä ja isänsä jalanjäljillä saanut perheyrityksen reippaaseen kasvuun.

– Liikevaihtomme on tässä nelinkertaistunut. Olemme kasvaneet lähinnä asiakkaan toiveista, kaiken kun pitää olla nykyään niin suurta ja kaunista, hän hymähtää.

Liiketoiminnan menestys ei Olli-Mattia niinkään hetkauta, mutta yrityksen jatkuminen jälkipolville ja myös omien poikien, Nikon ja Roopen, rakkaus lajiin lämmittää.

– Lapsilla on toki ollut vapaus valita, mutta kyllä minua varmaan olisi harmittanut jos pojat eivät tähän olisi lähteneet. Ei tämä se helpoin ja tasaisin tie ole, mutta elanto on tästä perheelle saatu jo kymmeniä vuosia, hän sanoo ylpeänä.

“Nuorena puunkuljetuksen polte on kauhea”

Kun nuorimman pojan ensimmäinen auto oli valmistunut, ja Olli-Matti kaarsi pojan kanssa Alucarin pihaan sitä hakemaan, mieleen tulvi paljon vanhoja muistoja. 

– Itse sain oman ensimmäisen Volvoni vähän reiluna parikymppisenä. Tulin silloin samalla tavalla isäni kanssa Maksamaalle autoa noutamaan, ja se oli niin nuorelle tosi suuri ja tärkeä hetki.

Isän mukaan puunkuljetus ja puutavara-autot kiinnostavat molempia poikia aivan valtavasti. Niko pääsee hyppäämään uuden Volvo FH16:n rattiin heti armeijan jälkeen. Vanhempi veli Roope on jo Kuljetus Laurikkalan toiminnassa täysillä mukana.

– Puunkuljettajan veri kiertää heillä niin väkevänä suonissa. Nuorena se polte on kauhea, ja ensimmäinen oma puutavara-auto on elämän kohokohta. Itse tiedän, että vanhemmiten se siitä kyllä tasoittuu ja puuautoista tulee vain autoja, hän nauraa.

Puuautot ja maailma muuttuvat

Olli-Matti suunnitteli Nikon uuden puutavara-auton nuoren miehen puolesta. Vielä 1990-luvulla auton hankinta olikin paljon yksinkertaisempaa.

– Silloin kaikki autot olivat lähes samanlaisia ja sitä ostettiin mitä myytiin. Nykyään jokainen auto yksilöidään ja tilataan vastaamaan omia tarpeita. On tämä hyvää kehitystä, että vaikka akselijärjestys saadaan suunniteltua etukäteen. Puuautoissahan melkein kaikki muu on muuttunut, vain nimi on jäänyt ennalleen, Olli-Matti toteaa.

Kuljetus Laurikkalan Alucar-asiakkuus on niin pitkä kuin Olli-Matti jaksaa muistaa. Kun hän 1980-luvulla kävi isänsä mukana ensimmäisiä kertoja Maksamaalla, Alucarin tilat olivat ehkä vain viidenneksen nykyisestä. Kumppanukset ovat siis kasvattaneet liiketoimintojaan ja kehittyneet rinta rinnan vuosikymmenten kuluessa.

– Alucarin vehkeiden käytettävyys ja kestävyys ovat tosi hyviä. Tykkään siitä, että päällerakenne ei ruostu vaan pysyy kunnossa.

Olli-Matin mukaan puunkuljetusalan haastavat viime vuodet näyttävät kääntyvän vihdoin paremmaksi ainakin Oulun suunnalla. Kuljetus Laurikkala pyrkii hankkimaan uuden puutavara-auton vuosittain olosuhteista riippuen – työtä nimittäin riittää, suurin haaste on kuljettajapula.

– Kun meidän poikien into tarttuisi muihinkin nuoriin, ei tässä olisi mitään hätää!